Ihonhoidon luontaistuotteet, erityisesti kasviöljyt ja kasvirasvat, ovat nousseet kuivan ja herkän ihon hoidossa perinteisten voiteiden rinnalle. Moni suomalainen luontaistuotekaupan asiakas hakee juuri näitä tuotteita kaamosaikaan, kun keskuslämmitys ja pakkasilma kuivattavat ihoa käsistä kasvoihin.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kasviöljyt ja -rasvat oikeasti tekevät iholle, miten ne eroavat toisistaan ja miten valita omalle iholle sopiva tuote turhia kokeiluja välttäen.
Miksi kasviöljyt ja kasvirasvat kiinnostavat ihonhoidossa
Kasviöljyt sisältävät rasvahappoja, jotka muistuttavat koostumukseltaan ihon omaa talia. Tämän vuoksi ne imeytyvät usein mineraaliöljyä pehmeämmin ja jättävät vähemmän tukkoisen tunteen. Kylmäpuristetut öljyt säilyttävät myös osan alkuperäisistä vitamiineista, kuten E-vitamiinista, joka toimii tuotteessa antioksidanttina.
On silti syytä olla tarkka: EU:n kosmetiikka-asetus ei salli väitteitä, joiden mukaan öljy ”parantaisi” ihosairauksia. Jos iholla on jatkuva ongelma, kuten atooppinen ekseema tai psoriaasi, kannattaa kääntyä ihotautilääkärin tai apteekin puoleen ennen kuin luontaistuotteilla lähdetään korvaamaan hoitoa.
Yleisimmät kasviöljyt ja niiden erot
Kauppojen hyllyillä toistuu muutama perusöljy, joiden ominaisuudet kannattaa tuntea ennen ostopäätöstä:
Jojobaöljy muistuttaa rakenteeltaan vahaa, ei varsinaista öljyä, ja sopii siksi myös rasvoittuvalle iholle. Hinta liikkuu 8–15 € / 100 ml.
Arganöljy sisältää runsaasti linolihappoa ja sopii kuivalle, kypsyvälle iholle. Marokosta tuotu aito arganöljy maksaa tyypillisesti 15–30 € / 50 ml – huomattavasti halvempi hinta viittaa usein laimennettuun tuotteeseen.
Rypäleensiemenöljy on kevyt ja imeytyy nopeasti, joten se toimii hyvissä hierontaöljysekoituksissa.
Ruusunmarjaöljy sisältää A-vitamiinin esiastetta ja sitä käytetään usein arpien ja ihon epätasaisuuksien hoidossa, vaikkei sille voida esittää lääkkeenomaisia väitteitä.
Kookosöljy on kiinteä huoneenlämmössä ja sopii erityisesti kuiville käsille ja jaloille, mutta se voi tukkia herkän kasvoihon huokosia.
Näitä öljyjä käytetään usein myös kuljetusöljyinä eteeristen öljyjen laimentamisessa – aiheesta löytyy tarkempaa tietoa artikkelista hierontaöljyistä ja niiden valinnasta.
Kasvirasvat – shea ja kaakaovoi kuivan ihon apuna
Kasviöljyistä poiketen kasvirasvat ovat huoneenlämmössä kiinteitä. Sheavoi on tunnetuin esimerkki: se sulaa ihon lämmössä ja jättää pinnalle suojaavan kerroksen, mikä tekee siitä suositun talvikäsivoiteiden raaka-aineen. Kaakaovoi puolestaan tuoksuu makealta ja sopii erityisesti erittäin kuivan, halkeilevan ihon, kuten kantapäiden, hoitoon.
Näiden rasvojen haittapuoli on tukkoisuus – rasvaisemmalle iholle ne voivat olla liian raskaita, ja aknealttiilla iholla kannattaa kokeilla ensin pientä aluetta, esimerkiksi kämmenselkää, ennen koko kasvoille levittämistä.
Suomalainen luonto ihonhoidon raaka-aineena
Pohjoinen luonto tarjoaa oman kiinnostavan lisänsä kasviöljyjen rinnalle. Tyrniöljy, joka puristetaan Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla kasvatetuista marjoista, sisältää poikkeuksellisen paljon omega-7-rasvahappoa ja karotenoideja, minkä ansiosta se on tunnistettavan oranssinpunaista. Mustikan- ja puolukansiemenöljyjä käytetään pienissä sarjoissa erityisesti suomalaisissa luonnonkosmetiikkasarjoissa, kuten Frantsilan Konnevedellä valmistetuissa tuotteissa.
Kuusenkerkkä ja koivu taas näkyvät enemmän sisäisesti käytettävissä uutteissa kuin ihovoiteissa, mutta niitäkin tavataan yhä useammin balsamien joukossa. Suomalaisten luontaistuotekauppojen valikoimissa nämä kotimaiset raaka-aineet erottavat hyllyn kansainvälisistä ketjuista.
Näin valitset öljyn omalle ihotyypille
Kokenut myyjä kysyy ensimmäisenä, onko iho kuiva, sekaihoinen vai taipuvainen finneihin – vasta sen jälkeen suositellaan tiettyä öljyä. Rasvoittuvalle iholle sopivat kevyet öljyt, kuten jojoba tai rypäleensiemenöljy, kun taas hyvin kuiva iho hyötyy raskaammista vaihtoehdoista, kuten argan- tai avokadoöljystä.
Herkkäihoisen kannattaa aina tehdä pieni ihotesti kyynärtaipeeseen ja odottaa 24 tuntia ennen kasvoille levittämistä, sillä kasviperäinen ei automaattisesti tarkoita allergisoimatonta. Pähkinäöljyt, kuten manteliöljy, voivat aiheuttaa reaktion pähkinäallergisille.
Yleisimmät virheet kasviöljyjen käytössä
Ensimmäinen tyypillinen virhe on liian suuri annostelu: muutama tippa riittää koko kasvoille, mutta moni kaataa öljyä kämmenelle kuin käsivoidetta ja ihmettelee tahmeaa lopputulosta. Toinen virhe on säilytys – kylmäpuristetut öljyt härskiintyvät valossa ja lämmössä, joten pullo kannattaa pitää pimeässä kaapissa, ei kylpyhuoneen ikkunalaudalla.
Kolmas sudenkuoppa on eteerisen öljyn sekoittaminen suoraan ihonhoitokasviöljyyn liian väkevänä. Eteeriset öljyt ovat pitoisia yhdisteitä, eivät samaa kuin rasvaiset ihonhoito-öljyt, ja niiden turvallinen käyttö vaatii laimentamista – tästä lisää artikkelissa eteeristen öljyjen turvallisuudesta.
UKK
Sopivatko kasviöljyt herkälle iholle?
Useimmat kylmäpuristetut kasviöljyt, kuten jojoba ja manteliöljy, sopivat herkälle iholle hyvin, mutta ihotesti kannattaa aina tehdä ennen laajempaa käyttöä, sillä yksilölliset reaktiot vaihtelevat.
Voiko kasviöljyä käyttää eteerisen öljyn kanssa?
Kyllä, kasviöljyjä käytetään yleisesti eteeristen öljyjen kuljetusöljynä laimentamiseen, mutta sekoitussuhteet on syytä tarkistaa tuotekohtaisesti ja aloittaa aina laimeammasta seoksesta.
Kuinka kauan avattu kasviöljy säilyy?
Riippuu öljystä: rypäleensiemenöljy härskiintyy nopeasti, noin 3–6 kuukaudessa, kun taas jojobaöljy säilyy jopa vuoden, jos sitä säilytetään viileässä ja pimeässä.
Yhteenveto
Kasviöljyt ja kasvirasvat tarjoavat luonnollisen lisän ihonhoitoon, mutta ne eivät ole yksi yhteen keskenään vaihdettavissa – ihotyyppi, käyttötarkoitus ja säilytys ratkaisevat lopputuloksen. Tuntemalla omat tarpeensa ja lukemalla tuoteselosteen ainesosaluettelon huolella, luontaistuotekaupan hyllystä löytyy useimmiten sopiva vaihtoehto ilman turhia kokeiluja. Jos iholla on diagnosoitu sairaus tai käytössä jatkuva lääkitys, ihonhoitoon liittyvät valinnat kannattaa aina varmistaa lääkäriltä tai apteekista ennen uusien tuotteiden käyttöönottoa.